Pesäpuu kehittää yhteistyössä KASTE-hankkeen (Lapset ja perheet KASTE, Keski-Suomi) kanssa ennakkovalmennusta sijaisperheen biologisille lapsille. Sijoitettujen lasten sijaissisarukset ovat tärkeitä oheiskasvattajia sijaisperheissä. He elävät arkea sijoitettujen lasten rinnalla ja edesauttavat sijoitettuja lapsia sopeutumaan perheeseen.  

Tulevat sijaissisarukset tarvitsevat ennakkovalmentautumista, kun perheeseen tulee sijoitettu lapsi. Tarvetta asioiden käsittelyyn ja tunteiden purkamiseen saattaa ilmetä myös silloin, kun sijoitettu lapsi/lapsia on ollut perheessä pidempään.

Kehitteillä olevan menetelmän esikuvana on irlantilaismalli, jonka avulla voidaan käsitellä sijaissisaruuden kysymyksiä lasten ja nuorten ehdoilla. Mallia työstetään ja kehitetään vuoden 2010­–2011 aikana 12–17 -vuotiaista sijaissisaruksista koostuvassa SISSI-kehittäjäryhmässä sekä pilotoidaan sijaissisarusten valmennuksessa Keski-Suomessa. Mallista kirjoitetaan opas työntekijälle sekä kehitetään työkirjat ja muita toiminnallisia välineitä lapsille ja nuorille.

Hankkeessa on myös valmistunut sijaissisaruuteen liittyvä tutkimus:

Kerola, M. (2010) "No kyl mä piän sitä sillee niinku siskona". Sijaissisaruus perheen biologisten lasten näkökulmasta. Pro gradu-tutkielma, Kasvatustiede/Sosiaalityö, Jyväskylän yliopisto.

Pesäpuu tuo Suomeen maailmalla tunnetun, norjalaisen leikkivuoropuhelu-menetelmän.  Kehittämishankkeessa tuotetaan menetelmään tarvittavat leikkivälineet, opasvihko sekä kokemuksellinen koulutuspäivä.  Keräämme myös kokemuksia ja tapauskuvauksia Tejping-menetelmän käytöstä asiakkailta sekä työntekijöiltä.

TEJPING eli teippaaminen on, lapsilähtöiseen perheterapiaan perustuva työskentelymenetelmä, jota käytetään lapsen ja perheen vuorovaikutussuhteiden ja ongelmien visualisoimiseen ja ratkomiseen. Tejping soveltuu menetelmäksi lastensuojelun piirissä työskenteleville, jotka haluavat vahvistaa lapsen osallisuutta.

Työskentelyn päämääränä on vuoropuhelun käyminen lapsen kanssa leikin avulla. Lapsi teippaa alustalle näyttämön ja valitsee sinne pikku nukkeja ja esineitä kuvaamaan perheenjäseniään, itselleen merkityksellisiä ihmisiä, paikkoja, kokemiaan ristiriitatilanteita tai traumaattisia kokemuksiaan. Samalla hän rakentaa ymmärrystä omasta elämästään.

Tejping soveltuu menetelmäksi lastensuojelun piirissä työskenteleville, jotka haluavat vahvistaa lapsen osallisuutta.

Pesäpuussa tehdyssä päiväkirjatutkimuksessa paneuduttiin sijaisperheen arjen haasteisiin tutkimalla viikon ajan sijoitettujen, alle kouluikäisten, lasten temperamenttia ja mielialavaihteluita. Lisäksi selvitettiin sijaisvanhempien arjen stressitekijöitä ja vanhemmuustyyliä sekä tarkasteltiin niiden yhteyttä lapsen haastavuuteen.

Aineiston keruussa sovellettiin Paletti-tutkimuksessa kehitettyä kyselylomaketta ja päiväkirjametodia. Tapaustutkimus liittyy Pesäpuussa valmisteilla olevan, sijaisvanhempien uuden tukimuodon, Ihan iholla -sijaisvanhempien kasvuryhmämallin kehittämishankkeeseen.

Välivaara, Christine (2010) Sijaisvanhempi ja sijoitetun lapsen tunteet. Viikko sijaisperheen arkea päiväkirjojen valossa. Tutkimuksia 1/2010. Pesäpuu ry.

Työmme tähtää lapsen tasa-arvoisen osallistumisen mahdollistamiseen lastensuojelussa.  Pesäpuussa on kehitetty korttisarjoja, pelejä, tehtäväarkkeja ja leikkivälineitä vuoropuhelun apuvälineiksi kohtaamisiin lasten ja perheiden kanssa. Välineet on suunniteltu työvälineiksi sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisille, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa. Voit tutustua tuotteisiimme verkkokaupassamme.

Pesäpuu on tuottanut myös opas- ja käsikirjoja sekä järjestää koulutusta juurruttaakseen lapsilähtöisten välineiden ja menetelmien käyttöä lastensuojelussa. Suosittelemme menetelmäkoulutukseen osallistumista ennen  LUPAUS LAPSELLE^® -välineiden käyttöönottoa.