Suunnitelmallinen perhehoito

Kohderyhmä

Kouluttajakoulutukseen voivat hakea kokeneet sijais- ja adoptiovanhemmat sekä sosiaalityöntekijät, joilla on kokemusta lastensuojelusta ja perhehoidosta. Kouluttajaparina toimivat aina lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja sijais- tai adoptiovanhempi yhdessä. Kouluttajakoulutukseen voi kuitenkin hakeutua yksinkin, jos aiemmin koulutuksen saanut kouluttajapari on jo tiedossa. PRIDE-kouluttajan pätevyyden saaminen edellyttää kouluttajakoulutuksen lisäksi oman valmennusryhmän ohjaamisen sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitseville.

Kouluttajakoulutuksen tavoite

• Antaa osallistujille riittävät valmiudet ohjata PRIDE-valmennusryhmiä
• Tutustua PRIDE-ohjelmaan kokonaisuutena, sen 14-vaiheiseen perhehoidon kehittämismalliin, periaatteisiin ja tavoitteisiin
• Perehdyttää osallistujat PRIDE-valmennuksen sisältöön ja rakenteeseen koulutusharjoitusten avulla
• Antaa välineitä yhteiseen arviointiin
• Lisätä systemaattisuutta ja tavoitteellisuutta sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevien valmennukseen
• Tarjota kasvun mahdollisuus kouluttajana sekä sijais- ja adoptiovanhempana ja työntekijänä

Sisältö

Koulutus sisältää kahdeksan koulutuspäivää sekä kolme työnohjauksellista koulutuspäivää, joiden tavoitteena on tukea oman ensimmäisen ryhmän ohjaamista. Yksi työnohjauksellinen koulutuspäivä käsittelee perhehoitajan asemaa. Siitä vastaa Perhehoitoliitto. Koulutuksen laajuus on 90 tuntia.

Koulutukseen osallistuja saa Kouluttajan oppaan, PRIDE-kirjan, sekä lisämateriaalina DVD:t Viisi valmiutta, Olemme edelleen isäsi ja äitisi ja Sijaissisaruus sekä satukirjan Kun maasta sataa vettä ja tehtäväkirjan Mitä on sijaissisaruus.

Sijaishuollon peruspilarit sisältää PRIDE-valmennuksen keskeiset teemat sovellettuna sijais- ja adoptiovanhemmille sekä lastensuojelun sijaishuollon työntekijöille.

Sijaishuollon peruspilarit -koulutus soveltuu kaikille lastensuojelun sijaishuollossa toimiville, myös sijais- ja adoptiovanhemmille, jotka eivät ole käyneet PRIDE-valmennusta. Tavoitteena on tuoda monipuolisesti esiin sijoitetun lapsen kokemuksia, niiden merkitystä hänen kasvulleen ja kehitykselleen sekä keinoja joilla lasten kanssa työskentelevät voisivat yhteistyössä auttaa lasta.

Koulutuksesta saa suurimman hyödyn kun sen osallistujaryhmä koostuu sijaishuollon eri toimijoista.  Se vahvistaa yhteistä näkemystä sijoitetun lapsen eritystarpeista ja mahdollistaa keskustelun eri osapuolten rooleista luoden pohjaa hyvälle yhteistyölle käytännössä.

Koulutus rakentuu neljästä kolmen tunnin tapaamisesta. Sen teemat ovat:

• tiimityötä pysyvyyden saavuttamiseksi,
• menetysten kohtaaminen,
• kiintymyksen merkitys ja
• lapsen perhesuhteiden tukeminen.

Pesäpuu ry myy Sijaishuollon peruspilarit -koulutusmateriaalia. Koulutusta voivat pitää PRIDE-kouluttajan pätevyyden saaneet henkilöt.

”Sijaisvanhemmalta vaaditaan erityisesti kykyä tunnistaa ja ilmaista omia tunteitaan, jotta myös sijoitettu lapsi voi opetella turvassa sanoittamaan ja jäsentämään omia menetyksiään, tuntemuksiaan ja ajatuksiaan.”

Kohderyhmä

Ohjaajakoulutus on suunnattu sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisille sekä kokeneille sijais- ja adoptiovanhemmille. Osallistujien valinnassa painotetaan kokemusta sijais- tai adoptioperheiden kanssa työskentelystä. Koulutusprosessiin toivotaan osallistuttavan pareittain.

Ohjaajakoulutuksen sisältö

Koulutuksen kesto on 5 päivää, jotka toteutetaan kahtena lähijaksona sekä yhtenä työnohjauspäivänä (2 pv + 2 pv + 1 pv). Koulutukseen osallistuvilta edellytetään kasvuryhmän ohjaamista sijais- tai adoptiovanhemmille koulutuksen kuluessa.

Mitä ovat Ihan iholla! –kasvuryhmät?

Ihan iholla –kasvuryhmät on tarkoitettu sijais- ja adoptiovanhemmille vahvistukseksi omaan sijaisvanhemmuuteen. Ryhmäprosessi koostuu kuuden kerran tapaamisesta, joissa jokaisessa on oma teema, jota käsitellään.

Teemallisen kasvuryhmän tavoitteena on lisätä tietoisuutta sijaisvanhemman oman kasvuhistorian vaikutuksesta tämän päivän sijaisvanhemmuuteen, antaa tietoa terapeuttisesta vanhemmuudesta ja etsiä yhdessä keinoja ja välineitä sijoitetun lapsen ja sijaisvanhemman vuorovaikutussuhteen elävöittämiseksi ja vahvistamiseksi.

Ohjaajakoulutuksen tavoitteet

• Antaa osallistujille valmiuksia ohjata sijais- ja adoptiovanhempien teemallisia kasvuryhmiä
• Perehdyttää osallistujat kasvuryhmän teemoihin, tapaamisten sisältöihin ja prosessiin
• Perehdyttää osallistujat omaelämäkerralliseen työskentelyyn ja toiminnallisiin työmenetelmiin
• Antaa tietoa terapeuttisesta vanhemmuudesta
• Tarjotaa oman kasvun mahdollisuuden työntekijänä ja sijais- tai adoptiovanhempana

Koulutusmenetelmät

Koulutus perustuu kokemukselliseeen oppimiseen. Koulutusmenetelminä ovat lyhyet luennot, välitehtävät, pienryhmä– ja parityöskentelyt sekä ohjausharjoitukset.

Koulutukseen littyvää kirjallisuutta

Kaskela, M. (2009) Kohdakkain. Pesäpuu ry.

Välivaara, C. (2010) Sijaisvanhempi ja sijoitetun lapsen tunteet. Pesäpuu ry.

Kaskela, M. & Välivaara, C., (2010)  Ihan iholla – opas sijaisvanhempien kasvuryhmien ohjaajille. Opas- ja käsikirjat 2/2010. Pesäpuu ry.

Sukuperhe-projekti (2002–2003) oli osa Pesäpuu ry:n kehittämistoimintaa. Projektin tavoitteena oli kiinnittää huomiota sukulaissijaisvanhempien erityistarpeisiin ja samalla nostaa heidät lastensuojelun perhehoidon näkyväksi resurssiksi ja voimavaraksi. Projekti toteutui yhteistyössä Kaakkois-Suomen Osaamiskeskuksen, Stakesin, A-klinikka säätiön nuorisoaseman sekä Helsingin, Vantaan, Espoon, Hämeenlinnan ja Tampereen kaupunkien kanssa. Mukana oli myös jo sukulaissijaisvanhempana toimivia vanhempia.

Projektissa kehitettiin työskentelymalli sijaisvanhemmiksi haluavien sukulaisten valmennukseen ja valintaan. Kehittämistyössä hyödynnettiin sijais- ja adoptiovanhempien valmennusohjelman, PRIDEN, keskeisimpiä teemoja ja sisältöjä.

Työskentelymallin juurruttamiseksi Pesäpuu järjestää koulutusta kuntien sosiaalityöntekijöille. Koulutus rakentuu kahdesta koulutuspäivästä. Osallistujamäärä on max. 20 henkilöä ja koulutusmenetelminä käytetään pienryhmätyöskentelyä ja harjoituksia.

Kohderyhmä

Lastensuojelun työntekijät

Koulutuksen tavoite

• Antaa osallistujille valmiuksia sukulaissijaisvanhemmaksi haluavien perheiden valmennukseen ja valintaan
• Antaa välineitä yhteiseen arviointiin 
• Lisää tietoisuutta sukulaisuudesta aiheutuvista erityishaasteita ja –kysymyksistä, mutta myös yhtäläisyyksistä muuhun sijaisvanhemmuuteen

Sisältö

• Sukulaissijoitusten erityispiirteet
• Sukulaissijaisperheiden työskentelymallin yhteys Pride-valmennukseen
• Sukulaissijasivanhemmuusvalmennus  kuuden tapaamisen prosessina
• Yhteinen arviointi